torstai 12. heinäkuuta 2012

Des caprices...

Eilen kävin pyhiinvaellusmatkalla Nizzan vanhan kaupungin parhaassa putiikissa, Caprice Vintage Shopissa.
Löysin liikkeen ihan sattumalta eksyessäni kerran pääkadun turistitungoksesta pienelle sivukujalle, Rue Droitelle. Liike sattui juuri silloin olemaan kiinni, arkena keskellä päivää, kuten monet muutkin pikkuputiikit, jotka sulkevat täällä ovensa usein noin kello 12.00-15.00. Kuulin melkein lompakko-raukkani huokaisevan helpotuksesta, kun katkerana yritin painaa mieleeni putiikin aukioloaikoja. Vitriiniä ihastellessani kuola valui pitkin katukivetystä. Tiesin heti, että löytäisin itseni täältä vielä uudemman kerran. 
Caprice Vintage Shop on ollut auki jo kolme vuotta, mutta me tutustuimme toisiimme vasta keväällä 2011. Olen pahoillani myöhästymisestä. Omistajan mukaan kauppa on lötänyt kohtuullisen hyvin tiensä paikallisten sydämeen, mitä on kyllä vaikea uskoa, kun kadulla katselee nizzalaista massapukeutumista (Vuittonin feikkejä tai aitoja laukkuja, Gerald Darenin veskoja kaikkissa sateenkaaren sävyissä, tiukkoja makkarankuorifarkkuja, tylsän tyylikkäitä kauluspaitoja, ihoa nuolevia esimerkiksi Armanin tai D&G:n logolla varustettuja teepaitoja, ja vöitä joiden soljista näkee heti paljonko on tullut pulitettua, sekä limaisen kimaltavia strassikelloja, joita jo vilkaistessakin saa migreenin). Anteeksi, saattaa olla vähän kärjistettyä, mutta monet ihmiset ovat täällä Rivieralla enemmän tai vähemmän kopioita toisistaan. 
Niin kuin varmasti muuallakin.
 No, Caprice-putiikista ei onneksi löydy kuitenkaan mitään noista yllä listaamistani synneistä. 
Ensinäkymä kauppaan astuttaessa. Tässä kohtaa voi alkaa huimata, jos vähänkin lämpenee vintagelle.
Alhaalla kolme mun suosikkia. Ensimmäinen vasemmalta on niin Carrie Bradshaw kun vaan olla voi. Huomaa päähine vieressä!
Ei saa koskea!
Kassan takana.
Omistajan mukaan asiakkaista näkee, kuinka he tulevat onnellisiksi 
nähdessään jotain normaalista poikkeavaa, quand ça sort de l'ordinaire.
 Liike pyörii tuottoisasti etenkin kesällä, jolloin Nizzan vanha kaupunki kuhisee turisteja. Putiikin parasta asiakaskuntaa ovat sympaattiset skandinaavit. Omistaja on pannut merkille pohjoismaisen uteliaisuuden ja halun tehdä uniikkeja löytöjä.
Kymmenen kourallista koruja, kiitos!
Ja kahdeksan kiloa korviksia! Ei muuta kiitos tällä kertaa...


Portaat vievät alakerran aarreaittaan.
Punainen pochette ja lakeriset korkkarit!
Nämä Minna Parikka-tyyliset kengät olisin halunnut,
 mutta 35 ei valitettavasti ole vuosiin ollut enää mun koko.
Miksi ennen naisilla oli pienemmät jalat ja kädet? 
Kenkien mallit olivat myös kapeampia.
 Mun räpylät hädin tuskin mahtuu vanhan ajan kolmikaseihin.
Himoan myös tuota valkoista laukkua.
 Anteeksi tärähtänyt kuva. 


Näyttääkö tutulta?
Jotain tämän kaltaista on näkynyt tänä keväänä ja kesänä
 mm. Zaran, Mangon ja varmaan Hennesinkin mallistoissa.
Tämä valkoinen mummon pöytäliinamekko on ihan autenttinen!
Voisin viettää täällä kokonaisen päivän testailemassa eri asuja!
Syy miksi rakastan Capricen putiikkia piilee varmasti siinä jännityksen tunteessa, minkälaista ei voi saada kävelemällä sisään ketjuliikkeen ovesta. Mikään ei ole masentavampaa kuin nähdä kaupan pöydällä kasoittain yhdenmallisia paitoja, joista joutuu valitsemaan seitsemän eri värivaihtoehdon välillä. Kokojakin yleensä riittää, jos ei siinä nenän edessä esillä, niin sitten ainakin varastossa. Vaikka itsekin teen ostoksia kyseisissä rättikaupoissa, herää silti kysymys:
Kuinka monella muulla on sama paita, ja missä ja miten ne vaattet on valmistettu?


 Pettymykset kuuluvat second hand-shoppailuun, ja sydän voi saa kevyitä hiusmurtumia, kun vaate on liian iso tai pieni. Silloin se täytyy jättää jonkin toisen löydettäväksi. "Aina ei voi kaikkea saada", sanoo mun äitikin jatkuvasti. Mutta kun vaate istuu mittatilaustyön lailla, hinta on kohdillaan ja kun tiedät, että tämä riepu ei kävele heti vaikka Kauppurienkadun yökerhossa vastaan, on tunne mitä mainioin.

Caprice Vintage Shop avaa pian myös verkkokaupan. Kannattaa pitää silmällä.
http://www.capricevintageshop.com/
Onnellinen asiakas.
Nämä ostin!
Pierre Cardinin lompakko.


Merci La Boutique Caprice!
Kiitos assistentti-Anthonylle!


A bientôt!





3 kommenttia:

  1. joo vintagea kauppurienkadun kuumimmassa yökerhossa saa kyllä odotella maailman tappiin saakka! Ihania vaatteita ja koruja:) t. massatenu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos tenu kommasta!! et oo mikaan massa! olet ainoaa laatuasi, olet jopa ainoa joka kommentoi!! ;)

      Poista
  2. Merci Angela!
    C'est facile quand c'est un super magasin! :)

    VastaaPoista